Tietoa kosteusvaurioista ja homeongelmista

Miksi rakennuksen homeongelma syntyy?

Homesienten itiöitä on kaikkialla ympäristössä. Homeet tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, ravinteita ja lämpöä. Ne ovat hyvin vaatimattomia kasvuvaatimustensa suhteen.



Käytännössä pintojen ja rakenteiden kosteus on ainoa homeen kasvua säätelevä tekijä. Mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi. Erityisen helposti homehtuvat seinäpaperit, eristeinä käytettävät luonnonmateriaalit, tekstiilit sekä monet liimat ja tasoitteet, jotka sisältävät eloperäistä materiaalia. Vaikka homesienet eivät pysty käyttämään ravintonaan tiiltä, betonia tai terästä, ne voivat kasvaa myös näillä pinnoilla. Rakennuksen kosteus- ja homeongelmia voi siis esiintyä kaikenlaisissa rakennuksissa.

Homeesta on haittaa

Kosteus- ja homeongelmaisissa rakennuksissa asuvilla tai oleskelevilla voi esiintyä terveyshaittoja. Kosteus ja home turmelevat myös rakennusta. Pitkään jatkunut kosteusvaurio voi johtaa lahosienten kasvuun, mikä lahottaa puuta ja näin heikentää rakenteiden kantavuutta.

Miksi homesienet ovat haitallisempia rakennuksissa kuin luonnossa?

Kosteusvauriorakennuksen homelajisto on erilainen kuin ulkoilman lajisto. Rakennuksessa vallitsevat olosuhteet suosivat tietynlaisia homesienilajeja. Nämä rakenteissa kasvavat homesienet tuottavat sisäilmaan itiöitä ja kaasumaisia, mahdollisesti haisevia aineenvaihduntatuotteita. Eräät rakennusmateriaaleilla hyvin viihtyvät homesienet voivat tuottaa myrkyllisiä toksiineja, joita voi ilmavirtausten mukana joutua hengitysteihin ja iholle. Rakennuksessa oleskelevat altistuvat näille epäpuhtauksille sisäilman välityksellä. Ulkoilmassa näiden yhdisteiden pitoisuudet ovat paljon alhaisempia ja altistuminen vähäisempää.

Terveyshaitat

Rakennuksen homealtistukseen liittyvät terveyshaitat ilmenevät useimmiten ärsytysoireiden, toksisuuden eli myrkkyvaikutusten tai allergioiden välityksellä.

Rakennuksen homekasvusta johtuvat oireet eivät ole vain homealtistukselle tyypillisiä. Samantapaisia oireita voi esiintyä myös muista syistä, ja oireiden yhdistäminen kosteus- ja homeongelmaan on vaikeaa.

Ärsytysoireet ovat yleisiä limakalvo-oireita:

• silmien ärsytys ja kutina
• nuhaoireet
• kurkun karheus ja kipu
• äänen käheys
• yskä
• hengenahdistuksen tunne

Joskus voi esiintyä myös iho-oireita kuten ihottumaa tai punoitusta.

Homeille altistuneilla voi olla useammin hengitystietulehduksia. Tällaisia ovat flunssat, nuhakuumeet, keuhkoputkentulehdukset, poskiontelotulehdukset ja jopa keuhkokuumeet. Homealtistuminen voi ilmetä infektiokierteenä, jolloin henkilö sairastuu yhä uudelleen toistuviin tulehduksiin.

Joissakin tapauksessa altistuneet potevat tavallista enemmän päänsärkyä, väsymystä, kuumeilua, huimausta ja pahoinvointia. Harvinaisempia homeiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat allergiat: allerginen nuha, silmätulehdus tai astma, ja joskus jopa homepölykeuhkosairautta (alveoliittia).

Ärsytys-, tulehdus- ja yleisoireiden tulisi hävitä pysyviä terveyshaittoja jättämättä, kun homeongelma ja sen aiheuttaja on korjattu. Sen sijaan allergisoitunut henkilö voi myöhemminkin oireilla, vaikka rakennuksesta johtuva homealtistuminen olisi loppunut.

Homeongelman tuntomerkit

Joskus home on silminnähtävää kasvustoa materiaalin pinnalla. Useissa tapauksissa home ei ole näin helposti havaittavissa, vaan ongelma todetaan muiden havaintojen ja mittausten avulla. Sisäilman ja pintojen kosteusmittaukset auttavat alkuvaiheessa ongelman paikallistamisessa ennen varsinaisia rakenneavauksia.

Jos home kasvaa pintamateriaalin alla tai rakenteen sisällä, voi ainoa johtolanka olla sisäilman tunkkaisuus, homeen tai maakellarin haju. Hajuakaan ei välttämättä aina havaita. Haju johtuu aktiivisesta mikrobikasvusta, joka tulisi löytää ja poistaa.

Asukkaiden tai rakennuksessa oleskelevien oireiluun on syytä kiinnittää huomiota: Oireilun taustalla voi olla, paitsi homeongelma, myös muu sisäilman laatuun liittyvä tekijä.

Milloin on syytä epäillä homevauriota?

Yleissääntö on, että hometutkimuksia tulisi tehdä aina, kun rakennuksen sisäilmassa oleskelevilla on mahdollisen homevaurion oireita, tai jos homevaurion olemassaolo on epäiltävissä aistinhavaintojen perusteella.

Silmin havaittava kosteus- ja homevaurio ei sinänsä kaipaa erityistutkimuksia, koska vaurio on korjattava joka tapauksessa. Toisaalta kosteusvauriorakennuksessa saattaa olla pahimman kohdan lisäksi muita vähemmän selviä homepesäkkeitä, jotka tulisi selvittää.

Mitä tehdä kosteusvaurion tai homeongelman yllättäessä?

1. Havaitun kosteusvaurion korjaamiseen kannattaa ryhtyä välittömästi.

Rakennuksen kosteusvaurion tai homeongelman liittäminen terveysongelmiin ei aina ole yksinkertaista. Tärkeintä ongelman ratkaisussa on ennaltaehkäisy ja ripeät korjaustoimet ongelman poistamiseksi.Usein terveyshaitat ja varsinkin hankalat allergiat puhkeavat vasta kuukausien tai vuosien kuluttua ensimmäisistä kosteusvauriomerkeistä.

2. Korjauksissa kannattaa käyttää alan asiantuntijaa

Homeisia rakenteita purettaessa ja korjattaessa altistutaan suurille homeitiöpitoisuuksille. Tämän vuoksi kartoitus- ja korjaustöitä ei tule tehdä itse, vaan antaa tehtävä alan asiantuntijalle. Korjaustöiden aikana työntekijät suojaavat itsensä hengityssuojaimin ja tarvittaessa koneellisella puhallinyksiköllä varustetulla hengityssuojaimella sekä suojahaalarein. Itiöitä leviää myös muualle rakennukseen. Tämä pyritään estämään osastoinneilla ja alipaineistuksella niin hyvin kuin mahdollista. Ulkopuolisten henkilöiden oleskelu rakennuksessa tulisi minimoida varsinkin purkutöiden aikana.

3. Aitaa ei tule ylittää matalimmasta kohdasta: Korjattaessa on tärkeää selvittää rakenteiden kostumisen syy ja poistaa se.

Kuivausalan asiantuntija tekee vaurioituneissa tiloissa kartoituksen ja toimenpide-/korjausehdotuksen. Homehtuneet materiaalit tulee pääsääntöisesti uusia, vaikka ne olisivat jo kuivuneet. Mikäli tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi perustuksissa ja kantavissa rakenteissa, home poistetaan desinfioimalla ja kaapimalla/harjaamalla materiaalin pinta puhtaaksi homekasvustosta. Lopuksi rakenteet kuivataan huolellisesti. Pinnat voidaan vielä desinfioida kuivauksen jälkeen, jolloin saadaan kaikki hyöty irti desinfiointiaineen suojaavasta pinnasta.