Soita numeroon:

044 5848 288

Tietoa kosteusvaurioista ja homeongelmista

Homesienten itiöitä on kaikkialla ympäristössä.

Lue lisää

Homekoira auttaa homeen paikantamisessa

Homekoira on tehokas apu hometutkimukseen.

Lue lisää
Tiiveysmittaus

Rakennuksen tiiveysmittaus

Rateku Oy suorittaa rakennusten tiiveysmittaukset luotettavasti Pirkanmaan alueella. Tiiveysmittaus on ainetta rikkomaton tutkimusmenetelmä, jolla selvitetään rakennusvaipan ilmanvuotoluku (n50- luku ja q50- luku) 50 Pa paine-erolla standardin SFS-EN 13829 mu-kaan. Mittaus suoritetaan Minneapolis Blower Door -mittauslaitteistolla.

Ilmanvuotoluku

Rakennuksen ilmanvuotoluku n50 tarvitaan lähtötietoina lämmöntarpeen laskennassa. Ilman-vuotoluku kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa vaipan vuotoreittien kautta 50 pascalin ali- ja ylipaineessa. Eli mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä parempi ilmatiiveys. Erinomainen arvo pientaloissa on alle 1.0 1/h, normaali n.3.0 1/h ja heikko n. 8 1/h. Kerrostaloissa ilmanvuotoluvun erinomainen arvo on alle 0.5 1/h, normaali noin 1.5 1/h ja heikko yli 4.0 1/h. Suuremmissa rakennuksissa ilmanvuotoluku n50-arvot ovat yleensä hiukan parempia eli pienempiä. Jos rakennuksesta halutaan ns. passiivitalo, tulee ilmanvuotoluvun olla alle 0.6 1/h.

Käytössä olevien rakennusten osalta lämmöntarvetta tarkastellaan:

- energiakatselmuksen yhteydessä
- mahdollisen energiatodistuksen laatimisen yhteydessä.

Uudisrakennuksen osalta lämmöntarvetta tarkastellaan:

- rakennuslupavaiheessa energiaselvityksiä ja -todistusta laadittaessa
- ennen rakennuksen vastaanottoa energiatodistuksen tietoa tarkistettaessa

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä (vuoden 2007 rakentamismääräykset) vaipan ilmanpitävyys kuuluu rakennusosien lämmönläpäisykertoimien (u-arvojen) ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton ohella lämpöhäviöiden tasauslaskennan piiriin. Näissä määräyksissä rakennuksen ilmanvaihtoluvun oletusarvona eli ilmanvuotoluvun vertailuarvona käytetään rakennuksen vertailulämpöhäviön laskennassa arvoa 4.0 l/h. Vuoden 2010 rakentamismääräyksissä ilmanvuotoluvun vertailuarvona käytetään arvoa 2.0 l/h. Ilmanvuotoluvun suunnitteluarvona voidaan laskelmissa aina käyttää rakentamismääräyksissä annettua ilmanvuotoluvun raja-arvoa, joka ei edellytä tiiveysmittausta. Tämä ilmavuotoluku on 4.0 l/h sekä vuoden 2007 että vuoden 2010 rakentamismääräyksissä. Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittamisessa ja energialaskennassa voidaan siis käyttää 4.0l/h pienempää ilmanvuotoluvun arvoa, jos sen saavutettavuus pystytään perustelemaan rakennusvalvonnalle. Käytännössä tämä edellyttää joko ilmanvuotoluvun mittaamista (tiiveysmittaus) rakennuskohteessa tai esim. ilmoitusmenettelyn mukaista toimintaa.

Tiiveysmittauksen suoritus

Rakennusvaipan ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla määritetään standardissa SFS-EN13829 määritetyllä tavalla. Ilmatiiveyden mittaus suoritetaan siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistoilmakanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti teippaamalla tai muulla luotettavalla tavalla. Myös ulko-ovien ja ikkunoiden tulee olla kiinni ilmatiiveyden mittauksen aikana. Tiiveysmittaus suoritetaan sitä varten tehdyllä laitteistolla (esim. Blower Door). Ilmavuodot voidaan paikantaa lämpökamerakuvauksella.

Omakotitaloissa tiiveysmittaus suoritetaan koko ilmanpitävän vaipan osalta. Yleensä mitattavaan tilaan kuuluvat kaikki lämmitetyt ja jäähdytetyt tilat sekä tilat, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Rivitalokohteissa tiiveysmittaus suoritetaan huoneistokohtaisesti ja talon ilmavuotoluku määräytyy mittausten keskiarvona.

Kerrostaloissa tiiveysmittaus voidaan suorittaa, joko koko talon mittauksena, porraskohtaisesti tai huoneistokohtaisesti. Jos tiiveysmittaus suoritetaan huoneistokohtaisesti, tulee mitattavien huoneistojen (vähintään 3 kpl) sijaita eri puolilla taloa ja eri kerroksissa. Koko talon ilmanvuotoluku huoneistokohtaisessa ilmatiiveyden mittauksessa määräytyy tulosten keskiarvona.

Ilmanvuotoluvun mittauksesta toimitetaan aina kirjallinen raportti.

Miksi hyvä ilmatiiveys on tärkeää?

1. Rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistaminen

Siirryttäessä entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin (passiivitalo, matalaenergiatalo) tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään kosteus- ja homevaurioriskeiltä. Tiiveysmittaus paljastaa ilmavuotojen laajuuden ja ilmavuodot pystytään paikallistamaan

2. Hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen

Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin tulee estää, koska se aiheuttaa merkittävästi vedon tunnetta ja pahimmillaan lisää terveyshaittariskejä. Vaipan hyvä ilmatiiveys parantaa sisäilman laatua, koska vedon tunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen vaipparakenteista ja maaperästä sisäilmaan vähenee. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, koska kostea sisäilma ei pääse virtaamaan rakenteisiin ja toisaalta siksi, että kylmä ulkoilma ei pääse jäähdyttämään rakennetta ja aiheuttamaan materiaalikerrosten välisiin rajapintoihin homeen kasvulle otollisia olosuhteita tai kosteuden tiivistymisriskiä.

3. Energiakulutuksen pienentäminen.

Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Esimerkiksi pientaloissa laskennallinen kokonaisenergiankulutuksen lisäys on keskimäärin 4 % jokaista ilmanvuotoluku n50 kokonaisyksikön lisäystä kohti. Vuotoilman tarvitseman energian osuus suhteessa kasvaa siirryttäessä matalaenergiarakentamisen (passiivitalo, matalaener- giatalo ) suuntaan.

Tiiveysmittaus / Vuoden 2012 rakentamismääräykset

Vuonna 2012 rakentamismääräykset muuttuvat jälleen ja tiiveysmittaus tulee olemaan yhtenä muutoksen kohteena. Lausuntokierroksella oleva rakentamismääräysten osa D3 määrittelee ilmatiiveydestä seuraavaa: 2.3.2 Rakennusvaipan ilmanvuotoluku saa olla enintään 4 (m3/(h m2)) luokan 1 rakennuksissa ja 3 (m3/(h m2)) muissa rakennuksissa. Ilmanpitävyys on osoitettava mittaamalla. Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla vähintään 20 % huoneistoista. Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25 % rakennuksen tilojen nettoalasta voidaan rajata pois mittauksesta. Näin ollen uusissa määräyksissä ilmatiiveydelle tullaan todennäköisesti asettamaan tarkat raja-arvot ja samalla ilmanvuotoluku muuttuu n50 luvusta q50 lukuun. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmavuodon määrä suhteutetaan vaipan pinta-alaan, eikä rakennuksen ilmatilavuuteen kuten nyt. Itse tiiveysmittaus tapahtuu samalla tavalla kuin nykyisinkin. Tiiveysmittaus tullaan suorittamaan automaattisesti kaikkiin rakennuksiin, mikäli määräykset menevät lausuntoversion mukaisesti läpi.


Blowerdoor- laitteistolla voidaan tehdä rakennusten tiiveysmittaus automaattisesti EN 13829 mukaan.